perjantaina, joulukuuta 18, 2009

Esiopetuksen paikasta ratkaisu

Olemme käsitelleet esiopetuksen tulevaisuutta useassa eri kaupunginhallituksen kokouksessa ja ilokseni nyt vuoden viimeisessä kokouksessa teimme ratkaisun, jota itse kannatin. Päätimme siirtää esiopetuksen järjestämisvastuun varhaiskasvatuksen tulosyksikölle.

Olen asiasta kirjoittanut monet kerrat reilun vuoden aikana. Kun viime syksynä itse ymmärsin (silloisia ajatuksiani löytyy täältä), kuinka erilaista nykyjärjestelmässä esiopetus voi olla riippuen siitä onko lapsi päivähoidon vai esiopetuksen vastuulla, tein valtuustoaloitteen siitä, että kaikilla eskarilapsilla tulisi olla oikeus pysyviin aikuisiin. Tällä päätöksellä tuo asia ratkeaa juuri oikeaan suuntaan.

Lapsen näkökulmasta esitystä perusteltiin näin: "Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat lasten ja perheiden näkökulmasta loogisen jatkumon. Koko esiopetusikäisen lapsen päivä rakennetaan tukemaan samoja tavoitteita. Tämä toteutuu, kun lapsen esiopetuksesta ja päivähoidosta vastaavat koko päivän ajan samat aikuiset. Pysyvä henkilökunta huolehtii lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämisestä yhdenmukaisesti, tavoitteellisesti ja samoja toimintakäytäntöjä noudattaen. Lapsi kokee päivän turvallisena ja johdonmukaisena kokonaisuutena. Oppiminen nivoutuu päivän kaikkiin tilanteisiin. Vanhemmat voivat tehdä yhteistyötä saman tahon kanssa koskien sekä esiopetusta että päivähoitoa."
- Juuri näistä syistä näin tarpeen muutokseen ja kannatin tehtyä esitystä.

Saimme myös kokousta ennen kuulla, että Espoon päiväkotien esiopetuksessa on toteutettu laadun varmistamista, sillä että jokaisen päiväkodin esiopetussuunnitelma on hyväksytty opetuksen tulosyksikössä. Esiopetus on siis päiväkodeissakin laadukasta ja suunnitelmallista, mutta samalla lapsen päivä on ehyempi ja rakenne mahdollistaa tiiviin vuorovaikutuksen vanhempien kanssa. Kasvatuskumppanuus tukee lapsen kasvua ja kehitystä.

Oli tärkeää, että päätös viimein syntyi. Vääntö asian ympärillä kesti kauan ja on varmasti osaltaan vaikuttanut henkilökunnan jaksamiseen. Siitä olen pahoillani. Asioita pitää pystyä ratkaisemaan ja päätösten tueksi on saatava aina selvitykset, joita on pyydetty viivyttelemättä.

Tämän ratkaisun jälkeen jään hyvillä mielin politiikasta joululomalle. Hieman olen hahmotellut yhteenvetoa kuluneesta politiikan vuodesta ja sen kirjoittelen ehkä vielä vuoden lopulla tai ensi vuoden alussa hahmotellessani sitä, missä silloin olemme.

Sen voin jo nyt todeta, että eniten mielessäni ovat olleet nämä pienten lasten asiat: päivähoidon tulevaisuus siirron yhteydessä, Espoo-lisän kiristys ja kotona hoidettavien lasten avoimet palvelut, päivähoidon säästöt ja "tehostaminen" ja tämä esiopetus. Ja niiden asioiden eteenhän lupasinkin vuosi sitten vaaleissa tehdä töitä. Paljon muutakin on kuitenkin ollut.



*

maanantaina, joulukuuta 14, 2009

Kuinka keskitettyjä palvelut voivat olla?

Tänään valtuustossa hyväksyttiin palveluverkon uudistamista koskevat periaatteet. Niitä on kohtalaisen perusteellisesti valmisteltu muutaman kuukauden aikana ja lopputulos on mielestäni kelvollinen ohjaamaan yksityiskohtaista suunnittelua. Kunhan ne muutoksineen (joiden eteen itse tein aikalailla töitä taustalla) otetaan tosissaan.

Periaatepäätös muuttui päättäjien puinnin jälkeen inhimillisemmäksi:
- Palveluseteliin suhtaudumme myönteisesti, mutta samalla huolehdimme, ettei alueellisia eroja tule ja pienituloisillekin turvataan palvelut.
- Sähköistä asiointia kehitettäessä pidetään mielessä, etteivät kaikki kykene käyttämään tietotekniikkaa ja heilläkin tulee olla oikeus saada palveluita.
- Palveluverkkoa muutettaessa huomioidaan lapset ja nuoret, jotka eivät saata kulkea yhtälailla paikasta toiseen kuin (autoilevat) aikuiset.
- Tehokkuutta etsiessämme huolehdimme myös maahanmuuttajista, jotka tarvitsevat paljon tukea kotouttamiseensa. Maahanmuuttajien toimintakeskukset ovat tehneet arvokasta työtä ja sen toiminnan tulisi jatkua. Yhteispalvelupisteistä ei ole riittävästi apua luku- ja kirjoitustaidottomille vaikeasti traumatisoituneille.
- Kaikista pienistä tiloista ei ole tarkoitus luopua, vaan huomioita kiinnitetään tilojen tarkoituksenmukaisuuteen. Epätarkoituksenmukaisista tiloista luovutaan.

Alunperin meille esitettiin, että jatkossa Espoossa olisi vain muutamia lähipalveluita (esim. päivähoito, alakoulut lähiliikuntapaikkoineen ja kotipalvelu) ja kaikki loput palvelut olisivat tavalla tai toisella keskitettyjä. Esityksestäni linjaus muuttui siten, että tulevaisuudessakin palveluverkko jakautuu lähi-, alueellisiin ja keskitettyihin palveluihin.

Samalla todettiin, että kaikkia kaupunkikeskuksia kehitetään tasapuolisesti. Alueelliset palvelut takaavat mahdollisuuden saada palvelut riittävän läheltä, jotta asukkaiden ja perheiden arki olisi toimivaa. Alueelliset palvelut ovat myös merkittävä tekijä asuinalueiden houkuttelevuuden ja identiteetin muodostumisessa.

Samaan aikaan eri toimialoilla on haravoitu palveluiden verkkoja konkreettisesti. Sieltä ja täältä on putkahtanut esille kahden toimipisteen suunnitelmia, mikä ei ole millään tavoin nyt tehdyn päätöksen kanssa linjassa. Keskeisten palveluiden tulee olla alueellisia.
- Esim. sosiaalipalveluissa on jo luovuttu pienistä yksiköistä ja toiminnat keskitetty alueittain. Näin on syntynyt toimiva verkko, joka on riittävän lähellä tukea tarvitsevia kuntalaisia.

Lautakuntien tuleekin huolehtia, että päätökset syntyvät nyt hyväksyttyjä periaatteita noudattaen.

Avoin keskustelu ja vuorovaikutus ovat varmin tae testata ideoita, löytää parhaat ratkaisut ja edistää luovuutta. Salailu, tukahduttaminen, keskustelun kieltäminen taas estävät luovuuden, eikä se ole hyvää johtajuutta. Harmikseni tällaisestä tukahduttamisesta on viitteitä. Toki palveluverkon muuttaminen on haastavaa, mutta kaikilla valmistelijoilla ja päättäjillä on oltava riittävästi rohkeutta laajaan ja avoimeen keskusteluun.
- Itse asiassa se kuuluu näihin tehtäviin!

Varmuuden vuoksi esitin tätä koskevan toivomuksen, jotta se olisi jatkotyön keskeinen periaate. Toivomukseni kuului: "Valtuusto toivoo, että palveluverkkojen uudistamista valmistellaan toimialoilla ja lautakunnissa avoimessa vuorovaikutuksessa sekä henkilöstön että asiakkaiden ja asukkaiden kanssa."

Tämä toivomus hyväksyttiin yksimielisesti.


*

perjantaina, joulukuuta 04, 2009

Esitystä parempi talousarvio

"Päätämmekö me asioista nyt oikeasti vai leikisti,
jos budjetti kerran kuitenkin avataan jo ihan pian?"
kyseli kaupunginvaltuutettu Jaana Leppäkorpi.
(Helsingin Sanomat 5.12.2009)

"Kaupungin henkilökunnan sitoutumista työhönsä
ei pidä horjuttaa lomautusuhkauksilla".

Jaana Leppäkorpi (sd.) (Länsiväylä 9.12.2009)


Valtuuston puheejohtaja nuiji nyt perjantaina Espoon talousarvion ja -suunnitelman tulevalle vuodelle. On hienoa, että näistä syntyneen neuvottelutuloksen saattoivat hyväksyä kaikki ryhmät. Myös keskustalaiset, jotka kehyksen yhteydessä vielä väittivät, että me muut olisimme keksineet lisämenoja veronkorotuksen perusteeksi.

Nyt kaikki ymmärtävät, että veronkorotuksen tuomat miljoonat (12,5 milj.) eivät edes riitä. Neuvotteluissa talousarvioon lisättiinkin varoja lähes 5 miljoonaa palveluihin mm. opetukseen ja vanhustenhuoltoon. Veronkorotus olisi voinut olla siis suurempikin.

On hyvä muistaa, että kaupunki ja sen varat ovat kuntalaisten hyvinvointia ja turvallista arkea varten. Vaikka talousarvio nousi noin 17,5 miljoonaa kaupunginjohtajan esitykseen verrattuna, ei se kuitenkaan ole yltäkylläinen. Näistäkin varoista huolimatta ensi vuodesta tulee vaikea - joudumme jakamaan niukkuutta. Toivottavasti kuitenkin selviämme.

Hyväksyttiinkö talousarvio oikeasti vai leikisti? Laajasta yhteisymmärryksestä mielestäni luonnollisesti seuraa se, että pidämme suunnitelmastamme kiinni, sillä se tuo selkeyttä, turvallisuutta ja jatkuvuutta. Myöskään henkilökunnan sitoutumista omaan työhön ja sen kehittämiseen - tuottavuuden nostamiseen - ei tule horjuttaa lomautusuhkailuilla.

Päivähoidon tilanne huolestuttaa minua yhä. Jo tehty ratkaisu Espoo -lisän ehtojen kiristämisestä syntyi nopeasti ja jälkikäteen ajatellen sitä olisi pitänyt valmistella huolellisemmin. Naapurikaupunkimme Vantaa teki samanlaisen ratkaisun, mutta päätti samalla kerhotoiminnan lisäämisestä, tilapäishoidon tarjoamisesta ja hoitotakuusta, mikä tuo jatkuvuutta ja turvallisuutta lasten elämään.
- Tämä osoittaa, että Vantaan valmistelijoilla ja päättäjillä oli parempi ymmärrys perheiden arjesta ja tarpeista.

Nyt meillä Espoossa neuvotteluissa sovittiin kerhopalveluiden tarjonnasta. Myös sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt hoitotakuusta. Kun perheet juuri nyt parhaillaan tekevät hoitoratkaisujaan, tulisi päivähoidon hoitopaikkatakuu laajentaa välittömästi koskemaan myös ostopalvelupäiväkoteihin.

Kun valtuustossa päätettiin lisästä, totesimme valtuustossa yhdessä, että Espoo -lisän tulee säilyä niillä perheillä, joilla on hoitopaikkaan asiantuntijan toteama erityinen tarve. Ohjeet, kuinka tämä toteutuu olisi pitänyt olla mietittynä jo silloin. Tai ainakin niiden pitäisi olla selkeänä tiedossa päivähoitohenkilökunnalla ja muissakin palveluissa viimeistään nyt.

Valitettavasti näin ei ole ja kovasti minua huolestuttaa, miten se vaikuttaa kun nyt nekin perheet, joilla olisi erityisiä syitä päivähoitoon saattavat luopua hoitopaikastaan. Entä jos he eivät selviä ilman hoitopaikkaa tai lapsen kehitys näin vaarantuu?

Ensi vuodesta ei tule helppo, mutta silti meillä on oltava varaa kokonaisvaltaiseen ja huolelliseen suunnitteluun. Sen tämä Espoo -lisätapaus osoittaa. Siitä on otettava opiksi.


*

tiistaina, joulukuuta 01, 2009

Espoon keskus ja talousarvio 2010

- Kaupungintalosta ratkaisu, palveluverkko uudistuu


Valtuusto päättää ensi vuoden suunnitelmista ensi perjantaina. Talousarvion yhteydessä päätetään monesta asiasta, jotka näkyvät myös Espoon keskuksessa tulevina vuosina.

Palveluiden järjestämistä ja sijoittumista koskevat periaatteet tulevat ohjaamaan myös alueemme palveluiden sijoittumista. Tästä syystä tulevien rakennushankkeiden tarpeellisuutta arvioidaan seuraavan kerran jo keväällä.

Pitkään jatkunut jahkailu Kaupungintalon tulevaisuudesta loppuu vuoden alussa ja viimein tehdään ratkaisuja siitä rakennetaanko keskukseen uusi kaupungintalo vai peruskorjataanko nykyinen uudenlaiseksi. Tässä yhteydessä päätetään myös siitä, kuinka virastokeskuksen aluetta kokonaisuudessaan kehitetään. Laaja yksimielisyys vallitsee siitä, että virastotalo 1 saa väistyä uudisrakentamisen tieltä. Virastokeskuksen alueelle etsitään mahdollisuuksia lisätä asuntorakentamista, parantaa näkymiä kirkon suuntaan ja elävöittää aluetta mm. tuomalla jalankulku katutasoon.

Myös Kuninkaantien hotellin kohtaloa selvitellään. Ollakseen elinkelpoinen pitäisi hotellia laajentaa ja sen pitäisi löytää uusi omistaja itselleen. Virastotalossa ja alueella muutoin hajallaan olevia perheiden palveluita on tarkoitus koota yhden katon alle Perheiden taloon, joka on tarkoitus saada rakenteille 2014 Samarian viereen. Hanketta ei ole syytä karsia listoilta, sillä se on tulevien palveluverkkoa ohjaavien periaatteiden mukainen: hyvien liikenneyhteyksien äärelle kootaan useita palveluita yhteen, jolloin asiakkaat saavat samalla kerralla hoidettua useamman asian ja toisaalta eri toimijoilla on paremmat mahdollisuudet yhteistyöhön asiakkaiden parhaaksi.

Eri palvelupisteiden verkkoja käydään ensi vuonna läpi monissa lautakunnissa. Pohdittavana ovat päivähoidon ja koulun yhteistyömahdollisuudet, neuvolan toimipisteet, kirjastoverkko ja monet muut palvelut. Alueemme on voimakkaimmin kasvava ja lapsirikas alue, joten jo nyt esillä olevia hankkeita tarvitaan, vaikka periaatteita kuinka tarkastellaankin.

Aikaisempaa ehompi Suvelan päiväkoti avaa ovensa vuoden alussa ja myös Vanttilan päiväkoti valmistuu. Ymmerstan päiväkodin rakentaminen taas on käynnistymässä. Kirkkojärven koululla käynnistyy opetus myös ensi vuonna ja Tuomarilan koulun peruskorjaus on ajoitettu muutaman vuoden päähän.

Ikäihmisten kannalta on hyvä tietää, että keskuksen palvelutalossa käynnistyy Elä ja asu -seniorikeskusmallin käyttöönotto. Eikä Puolarmetsän sairaalakaan kaukana alueestamme ole ja sinne on nyt viimein suunnitteilla uusi kuntoutussairaala ja Elä ja asu -yksikkö.

Alueemme keskeisiä liikennehankkeita saamme valitettavasti odottaa. Espoonväylä on investointisuunnitelmissa useamman vuoden päässä. Ja joukkoliikenteen kehittämisen kannalta tärkeä kaupunkiradan jatkaminen Espoon keskukseen odottaa valtion ratkaisuja. Ei ole mitään tietoa siitä, koska valtio on valmis käynnistämään kaupunkiradan jatkosuunnittelun ja rakentamisen, vaikka kaupungin tahtotila onkin ollut selvä jo pitkään.

Kaupunkisuunnittelukeskuksessa käynnistyy Suvelan alueen kehittäminen. Myös Lommilan alueen asemakaavoitus ja ns. Lindholmin kolmion tornitalokaava etenevät.

Tulevakin vuosi tulee siis olemaan keskuksen asukkaiden kannalta mielenkiintoinen. Muutoksia ja kehitystä tapahtuu. Epävarmuuttakin on ilmassa. Monta asiaa on vielä päättämättä ja keskustelulle on tilaa.    



(Kuvassa näkymä uudistuneelle Siltakadulle, joka mielestäni on varsin onnistunut, vaikka olisikin saanut valmistua aikataulussa.)
Kirjoitus on julkaistu lyhyempänä Keski-Espoon Sanomissa 2.12.2009
*